7.7.2009 syntyi pieni Lapinkirvinen, jonka ensimetrit elämään oli hieman haasteelliset. Jos oikein muistan, piti sektoitu rääpäle hieroskella elämänsyrjään kiinni. Sen lisäksi kasvattajan ja Jennin kirjaimellisesti tiiviillä sylihoidolla hoitui yks kappale gastriitteja kuntoon... Ihan vauvana. Korjatkaa jos aika multaa muistot.
Seittemän vuotta on mennyt tämän pennun kanssa hujauksella. Reipasta harrastuskaveria toivoin ja sen sain. Melko monta harmaata hiusta on tullut vilkkauden vuoksi, mutta sehän lienee muotia. Ne harmaat hiukset :D . Eläinlääkärireissuilta ei ole vältytty tämän tyypin kanssa koska edelleenkin näin vanhana ja viisaana se toimii ensin ennekö ajattelee :D.
Siiristä näkee että se on elämänsä ensimmäisinä päivinä saanut tiivistä sylihoitoa <3, sillä edelleenkin se on kainaloinen, joka tuppaa syliin ja kylkeen ja Haluaa Olla Lähellä
Kun vilkkauden on saanut kanavoitua oikeisiin touhuihin, oon saanut 101% luotettavan harrastuskamun. Ei ole tullut helpolla, mutta nytpä saa sitten oikein itteä selkään taputellen harrastaa.
Kiitos Saaralle ja tietenkin Jennille Siiristä. Päivääkään en vaihtaisi pois
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti